Se on sitten enää tämä päivä jäljellä vuotta 2013.
Mietin mielessäni, mitä tämä vuosi on pitänyt sisällään, ja suuria kohokohtia ei jostain syystä tule mieleen. Ehkäpä päällimmäisenä mielessä on lievä suru ja pettymys siitä, että suuret haaveet eivät tänä(kään) vuonna toteutuneet. Ja se, että epäonnistuin jälleen tavoitteessani keventyä ja opetella terveempiä elämäntapoja.
Kelatessani vuotta taaksepäin hieman enemmän, on pakko myöntää, että asiat ovat kuitenkin hyvin. Ja mennyt vuosi on pitänyt sisällään niin paljon hyvää, josta voi olla kiitollinen: pieni perheemme voi hyvin, liittomme on vahvistunut ja lähipiiri on pysynyt terveenä.
Tässä pieni muistelo siitä, mistä pitää ja saa olla kiitollinen:
Olen saanut matkustaa (joskin pääasiallisesti kotimaassa),
 |
| Itävalta, marraskuu 2013 |
 |
| Turku ja Naantali, syyskuu 2013 |
 |
| Lontoo, kesäkuu 2013 |
olen oppinut uusia asioita,
saanut sisustaa kotiani hieman uuteen uskoon ja
nauttinut ihan täysillä menneestä kesästä.
Sain uuden innon käsitöihin, ja vuoden aikana työ jos toinenkin valmistui.
Innostuimme mieheni kanssa kokkailemaan erilaisia uusia juttuja ja
keräsimme mahtavan chilisadon.
Pidimme kiinni omista pienistä perinteistämme: kävimme ajamassa Lintsillä Vuoristorataa ja hengattiin Tampereen Chilifesteillä.
Pieniä suuria asioita, joista pitää olla kiitollinen.
Tämän vuoden viimeisen päivän vietän kotona hölläillen ja tämän vuoden viimeisen päivän illan rakkaiden ystävien seurassa skumppaa ja hyvää ruokaa nauttien.
Tuokoon uusi vuosi kaikille ihania asioita ja paljon iloa ja rakkautta!
Rakkaudella,
Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ihanista kommenteista!